Jäävuorimetodi digitaaliseen kehitykseen

Asiakaskokemusjäävuori - tai jäävuorimetodi - on tapa tehostaa kehitystä nykyajan teknologisessa ympäristössä ja rakentaa uutta digitaalista liiketoimintaa. Jäävuori auttaa liikkeelle lähdössä.

Digitaalisen kehityksen jäävuori

Digitaalinen aikakausi avaa liiketoiminnalle uusia mahdollisuuksia, mutta usein liikkeelle lähtö sekä suunnan valinta osoittautuvat haasteeksi. Yrityksissä tunnetaan oma liiketoiminta, mutta sen digitaaliset mahdollisuudet ovat vielä tuntematonta maaperää.

Olemme hyödyntäneet jäävuorirunkoa ja -arkkitehtuuria asiakkaidemme kanssa. Se on helppo hahmottaa ja siksi se auttaa pääsemään liikkeelle ja saamaan toteutukset käyntiin matkalla kohti uudenlaista digitaalista huomista.

Digitaalisen transformaation haasteet ovat tuttuja kaikille digistrategioiden parissa työskenteleville:

  • Korkeat vaatimukset ja standardit digitaaliselle käyttäjäkokemukselle
  • Raskas legacy-IT
  • Huono kustannustehokkuus - kehitykseen panostetaan paljon ja siihen kaadetaan rahaa, mutta tulokset ovat vaatimattomia. Tehokkuus laskee entisestään, kun tekemisen kokoluokkaa kasvatetaan.
  • Hajautunut teknologiaympäristö, jossa joudutaan käyttämään suurta määrää eri teknologioita.


Miten ratkoa näitä haasteita jäävuorimallilla ja luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia, nostaa nykyinen teknologiaympäristö seuraavalle tasolle ja orkestroida kehitystyötä?

Jäävuori

Jäävuoren idea on, että käyttäjälle näkyvä osa - eli käyttöliittymä ja palvelut - on itse asiassa vain murto-osa kokonaisuudesta. Asiakaskokemuksen nostamiseen pelkän huipun tarkastelu ei riitä, vaan töitä pitää tehdä myös pinnan alla. Usein digitaalinen liiketoiminta ja kehitys ymmärretään virheellisesti vain ylimmän kerroksen kiillottamiseksi.

ESB & monoliittiset järjestelmät

Enterprise Service Bus

Alimmaisena ovat legacy-järjestelmät, Enterprise Service Bus, ERP, CRM, WMS ja niin edelleen. Nämä ovat tottakai yrityksen arkkitehtuurin perusrakennuspalikoita. Niitä tarvitaan usein digitaalisen peruskyvykkyyden nostamiseen sekä monien ydinliiketoimintojen operoimiseen, mutta tähän kerrokseen ei pidä kaataa kehitysbudjettia.

Näissä järjestelmissä on kuitenkin yksi erittäin tärkeä ja arvokas asia: master data. Jos master data ei ole kunnossa ja hyvin strukturoitu, se pitää korjata ensin. Muuten sen päälle rakentaminen vaikeutuu.

Tänä päivänä legacy-järjestelmiin investoimalla on vaikea tehokkaasti skaalata kehitystä. Iso järjestelmä tarkoittaa isoa kustannusta.

Mikropalvelut ja APIt

Mikropalvelut ja APIt

Toiminnallisuuksien siirtäminen pois legacy-järjestelmistä mikropalveluiden ja API:en avulla kannattaa. Legacy-järjestelmät ovat edelleen tarpeen arkkitehtuurin pohjalla, mutta niitä käytetään API:en kautta ja tehdään “raskaat työt” ja kustomoinnit mikropalvelutasolla. Tällä mallilla rakennetut palvelut ovat entistä helpommin hallittavia ja jatkokehitettäviä sekä joustavia. Lisäksi vältetään toimittajalukot ja saadaan nopeampi go-to-market uusille kyvykkyyksille. Vanhoja monoliittijärjestelmiä ei kannata paisuttaa, koska muuten niistä tulee liian suuri ja liian kallis painolasti, jota ei voida korvata tai edes päivittää.

Frontend

Frontend

Frontend voi olla melkein mitä vain: itsepalvelupiste myymälässä, natiivisovellus, web-sovellus ja niin edelleen.

Sen osalta on yksi paras käytäntö yli muiden: komponenttikirjastot. Niitä hyödyntämällä voidaan luoda yhtenäinen käyttäjäkokemus monikanavaisesti. Havainnollinen esimerkki tästä voi olla vaikkapa punainen “Lisää ostoskoriin” -nappi, jonka pitää näyttää samalta ja käyttäytyä samoin kaikissa digitaalisissa kanavissa. Nappia ei kannata rakentaa monta kertaa ja juuri tässä kohtaa komponenttikirjastot osoittavat arvonsa. Hyvä lähestymistapa on rakentaa yhtenäinen UI-elenttikirjasto ja päivittää sitä keskitetysti.

UI & Design

Käyttöliittymä

Tämä on käyttäjille näkyvä osa, mutta sen alla on monta käyttöliittymän mahdollistavaa kerrosta. UI:n kehityksessä yksi tärkeä oppi on design system. Yhdistämällä design system ja komponenttikirjastot sekä kehittämällä niitä käsi kädessä saadaan ylläpidettyä yksi linja ja vältetään eri järjestelmien ja käyttöliittymien “lahoaminen” (hallitsemattomat ad hoc -muutokset) asiakkaiden suuntaan.

Ihmiset ja organisaatio

ihmiset ja organisaatio

Jäävuori on järkevä ja kokonaisvaltainen teknologinen lähestymistapa, mutta mitään ei tapahdu ilman ihmisiä. Ihmiset ja organisaatio ovat itse asiassa yksi IT:n monimutkaisimmista alueista, mutta jos sen ratkaisee, kaikki on sen jälkeen huomattavasti helpompaa.

Parhaimmillaan hyvä organisaatio voi saavuttaa kaikki seuraavat asiat:

  • Turha “melu” pois IT:stä, keskitytään vain olennaiseen
  • Fokus jatkuvaan kehitykseen, ei kertaluontoisiin projekteihin
  • Oikea osaaminen modernin IT-ympäristön tarpeisiin
  • Selkeä polku ideoista toteutuksiin
  • Liiketoiminnan ja IT:n yhteistyön mahdollistaminen portfolioiden avulla
  • Kehityskohteiden tehokas priorisointi budjettiraamissa


Yksi Lamian pitkäaikaisista asiakkaista St1 on kehittänyt toimintaansa jäävuorimallilla. Menestyksen avain on ollut liiketoiminnan ja IT:n dialogi. Olemme auttaneet luomaan forumeita ja rutiineja liiketoiminta- ja IT-asiantuntijoiden kohtaamisiin ja keskusteluihin, joissa työstetään digitaalista roadmapia aidosti yhdessä. Turhan usein IT tekee yrityksissä teknistä puolta omassa siilossaan ja liiketoiminta suunnittelee omaa roadmapiaan erikseen. Näiden kahden voiman yhteen tuominen on suuri lisäarvo. Helppoa se ei yleensä ole, mutta sitäkin kannattavampaa.

Jäävuoren periaatteet

Esitellyt kerrokset heräävät henkiin seuraavien periaatteiden kautta. Periaatteet kumpuavat paljolti jäävuoren eri kerroksista ja niiden välisestä vuorovaikutuksesta.

Käyttäjäkokemus rakentuu usean kerroksen päälle

UX eli käyttäjäkokemus rakentuu useiden kerrosten päälle

Jotta käyttäjäkokemus on oikeanlainen, alla piilevien kerrosten pitää toimia ja pelata yhteen saumattomasti. Tämän tavoitteen saavuttaminen ja koko stackin korjaaminen vaatii usein paljon aikaa ja työtä. Sen jälkeen digitaalinen kehitys on kuitenkin erittäin tehokasta ja uusien palveluiden julkaisu nopeampaa kuin koskaan.

Erilliset kerrokset tuovat myös joustavuutta. Yksittäisen UI-elementin tai frontend clientin vaihtaminen on helppoa ja nopeaa, kuten on myös backendin mikropalveluiden muutokset - kiitos kerrostetun rakenteen. Jopa jonkin perusjärjestelmän, kuten CRM:n, muutos sujuu ongelmitta, koska kaikki viestintä kulkee API:en kautta.

Eri projektit ja palvelut voidaan nähdä jäävuoren läpi kulkevina vertikaalisina linjoina. Jokaisen projektin tulisikin osaltaan kontribuoida koko jäävuoreen; projektien arvo ei ole vain niiden suora tuotos vaan niistä jokaisen pitäisi tavalla tai toisella myös edistää teknologia-alustoja.

Jäävuori vaatii teknologioiden ei järjestelmien yhtenäistämistä

Teknologioiden yhtenäistäminen kannattaa, järjestelmien ei

Modularisointia ja komponenttien erottelua voidaan tehdä yhtenäisillä teknologioilla. Palvelut ja järjestelmät voidaan palastella pienempiin osiin, mutta niiden toteutukseen ei kuitenkaan tarvita 10 eri teknologiaa.

Yhtenäistäminen on hyvä ulottaa kaikkiin jäävuoren kerroksiin. Valitaan yksi mikropalvelu-framework ja kaikki kehitystiimit voivat työskennellä yhdessä sitä hyödyntäen, ratkoen samoja haasteita ja kerryttäen digitaalista pääomaa pitkällä aikavälillä.

Frontendissä yhtenäistäminen onnistuu komponenttikirjastojen avulla. Sama periaate pätee myös design-kerrokseen, jossa design system auttaa kasvattamaan designin arvoa yhtenäiseen ja kestävään suuntaan.

Keskity moderniin teknologia-stackiin, ei legacyyn

Katse moderniin teknologia-stackiin, ei legacy-järjestelmiin

Monoliittiset järjestelmät, kuten ERP, ovat kustannuksiltaan suuria mutta innovaatioarvoltaan pieniä. Toisaalta samaiset järjestelmät ovat usein ratkaisevan tärkeitä yrityksen operatiiviselle toiminnalle ja vankkoja rakennuspalikoita, joiden päälle digitaalisia kyvykkyyksiä vasta voidaan rakentaa - siksi niistä eroon hankkiutuminen ei ole oikea ratkaisu. Nopea kehitys ja prototyyppikehitys ovat joka tapauksessa ylempien kerrosten asioita.

Uudella digitaalisella kehitys-stackillä päästään eroon monoliittisten järjestelmien hitaasta kehityksestä. Julkaisuja pitäisi olla kaksi kertaa viikossa, ei kaksi kertaa vuodessa!

Jäävuoren koko, laajuus ja aikajana vaihtelevat

Toteutusten koko, laajuus ja aikajana vaihtelevat

Vaikka kaikki jäävuoren kerrokset ovat jossain muodossa lähes jokaisessa yrityksessä, kaikki eivät tarvitse samanlaista setupia osaamisen ja tiimin suhteen. Tärkeä oppi on, että tehokkuuden ja tiimin koon suhde ei ole lineaarinen. Myös tässä kuvaillun nopean kehityksen skaalaaminen on vaikeaa.

"Ei kannata siirtää liiketoiminnan analogisia toimintatapoja digitaalisiin kanaviin. Digitaalisen liiketoiminnan logiikka on vain erilainen."