Mikä on design system ja mitä hyötyä siitä on bisnekselleni?

Yhtenäisen brändi-ilmeen ylläpitämiseksi yritykset ovat kautta aikain laatineet graafisia ohjeistuksia, brändioppaita ja tyyliohjeita. Ne ovat tarjonneet ohjeita brändin mukaiseen typografiaan sekä logon ja värien käyttöön ja toimineet hyvinä apuvälineinä muun muassa markkinoinnin tukena ja tulostettavissa materiaaleissa.

Digipalveluiden otettua ylivaltaa ja alustojen määrän kasvaessa on kuitenkin huomattu, että perinteiset, printti edellä suunnitellut tyyliohjeet eivät enää riitä palvelemaan digimaailman tarpeita.

Ongelma piilee siinä, että digitaalisen tuotteen tai palvelun design harvoin skaalautuu yhtä nopeasti kuin yrityksen liiketoiminnan tarpeet.

Esimerkiksi verkkopankki on saatettu alunperin suunnitella selaimelle. Mobiiliasioinnin suosion kasvettua on syntynyt tarve kehittää toimiva mobiiliaplikaatio ja kehittää verkkopankin responsiivisuutta. Yhden alustan sijaan onkin äkkiä huomioitava, että verkkopankki toimii yhtä mutkattomasti selaimella, älypuhelimella ja tabletilla. Tässä kohtaa yritys huomaa, että kaiken tämän kehityksen pyörteessä design ei ehtinyt pysyä mukana ja esimerkiksi visuaalisen ilmeen yhdenmukaisuus kärsii uusilla alustoilla.

Ratkaisuksi nopeasti kehittyville digitaalisille tarpeille on syntynyt design system. Tämä “digitaalisen tuotteen rakennus- ja tyyliopas” on viime aikoina puhututtanut paljon muun muassa designereiden ja ohjelmistokehittäjien keskuudessa.

Kyseessä on eräänlainen digitaalisen tuotteen tyylikirjasto, joka kokoaa yhteen ja tarkasti dokumentoituna käyttöliittymän uudelleen käytettävät komponentit, käyttöperiaatteet ja standardit. Se kokoaa yhteen sekä perinteisten brändioppaiden sisältämät visuaaliset elementit (logo, typografia, värit) että digipalveluissa olennaiset peruspalikat kuten painiketyylit, dropdown-valikot ja lomakkeet.

Design system on eräänlainen “yhden totuuden tyylikirjasto”, joka palvelee monia yrityksen tiimejä ja jouhevoittaa yhteistyötä niiden välillä: designereiden lisäksi ohjelmistokehitystä, markkinointia ja kaikkia niitä, jotka ovat mukana digitaalisen tuotteen tai palvelun kehityksessä. Yhteinen tiedonlähde selkeyttää ymmärrystä tuotteesta ja brändistä, sen periaatteista ja standardeista. Kun tieto on avointa ja helposti kaikkien tiimien saatavilla, vältytään myös niin sanotuilta tietosiiloilta.

Design system on siis laajennettu versio perinteisistä brändioppaista, sillä se on paljon muutakin kuin brändin visuaalinen ohjeistus tai luettelo käyttöliittymän rakennuspalikoista. Design systemin tarkoituksena on tehostaa design- ja kehitysprosessia uudelleen käytettäviä komponentteja hyödyntämällä. Täysi hyöty design systemistä saadaan, kun yritys kehittää useampia digitaalisia palveluita. Toistuvaa komponenttia ei tarvitse suunnitella ja rakentaa aina uudelleen, kun ohjeet sen käyttöön löytyvät design systemistä.

Kiveen hakattua toteutustapaa design systemille ei ole, vaan nämä se räätälöidään aina yrityksen tuotteelle tai palvelulle parhaiten toimivaksi. Design system on yleensä intran tapaan verkossa, jonne kaikilla sitä tarvitsevilla on pääsy. Digimuodossa tätä tyylikirjastoa on myös helppo laajentaa tarpeen mukaan. Esimerkillisiä design systemejä ovat Googlen Material Design ja IBM:n Carbon Design System. Myös Lamia on mukana kehittämässä asiakkailleen design systemejä, joiden lähtökohtana on kattavan ohjeistuksen ja tulevaisuuden suuntaviivojen tarjoaminen.

Jotkut suunnittelijat kuitenkin kyseenalaistavat luovuuden säilymisen suunnittelutyössä, jos aina pelataan samoilla palikoilla. Design systemin ei olekaan tarkoitus olla staattinen valmis paketti, vaan ekosysteemi, joka kehittyy ja elää digitaalisen tuotteen ja palvelun rinnalla. Tarkoitus ei ole rajoittaa suunnittelua tai kehitystä, vaan tukea, skaalautua ja mukautua tarpeen mukaan.