Viimeinen mahdollisuus hypätä verkkokauppajunaan - ajatuksia Digibarometri 2021 tuloksista

Vuosittaisessa Digibarometri-vertailussa tänä vuonna erityisteemaksi nousi verkkokauppa, jonka kehityksessä Suomi on selkeästi jäänyt jälkeen muista maista. Digital commerceen erikoistuneena teknologiakumppanina meillä on aitiopaikka suomalaiseen verkkokauppamarkkinaan ja allekirjoitamme Digibarometrin päätelmät. Mitä pitäisi siis tehdä?

Lauri Järvenpää antaa vinkkejä, miten kiriä verkkokaupan takamatkalta.

Digibarometrin mukaan suomalainen yksityinen sektori on jäämässä jälkeen verkkokaupankäynnissä. Tämä ei ole yllättävää, jos vertaa suhteellisiakin investointeja ulkomailla ja Suomessa digikehityksen osalta - absoluuttisista luvuista puhumattakaan.

Verkkokauppa tai oikeastaan koko digitaalinen kaupankäynti on hyvin pitkään nähty “kotisivun jatkeena tai laajennuksena” ja investointeja on mietitty tämän perusteella.

Toisaalta yritykset monesti ajattelevat, että koska tällä hetkellä verkkokauppa ei juurikaan käy (koska siihen ei ole tehty tarvittavia panostuksia), ei siihen kannata laittaa enää lisää rahaa. Näin syntyy pattitilanne. Vaarana on, että näin ajatteleville yrityksille käy niin sanotusti Kodakit.

"Vaarana on, että yrityksille käy Kodakit."

Digitaalisessa murroksessa on tällä hetkellä vielä auki noin kolmen, maksimissaan viiden vuoden aikaikkuna, jonka sisällä perustason alustainvestoinnit on tehtävä. Lisäksi toimintamallien kehitys ja digitaalinen näkemys on kasvatettava niissä yrityksissä, jotka haluavat menestyä.

Tämä johtuu siitä, että digitaalinen kehitys on kasvavassa määrin eksponentiaalista. Kun yrityksen peruskyvykkyydet alustojen ja vaikkapa datan keruun osalta ovat kunnossa, sen päälle voidaan rakentamaan liiketoimintaa yhä tehokkaammin, edistämään päätöksentekoa, luomaan uutta bisnestä ja jopa optimoimaan malleja reaaliajassa.

Kun tällaista jatkuvaa, digitaalisuuteen sisäänrakennettua systeemi- ja toimintamallioptimointia verrataan täysin vanhanaikaisilla menetelmillä ja “tietojärjestelmät ovat pakollinen paha” -mentaliteetilla toimivaan yritykseen, kasvaa kuilu kohta niin suureksi, että sitä ei ole mahdollista kiriä umpeen. Tällöin edessä on vääjäämätön näivettyminen kuluttajien ja asiakkaiden siirtyessä paremman ja modernimman asiakaskokemuksen pariin muualle.

Tällaisen digitaalisen alustan business case on aluksi haastava, koska takaisinmaksua ei välttämättä tule kahdessa vuodessa eikä mahdollisesti vielä kolmessakaan. Sen takia on ratkaisevaa, että yritysten ylimmällä johdolla olisi visio digitaalisen liiketoiminnan kehitysroadmapista muutamien vuosien päähän, miten jopa liiketoiminnan ydintä muokataan ja mitä uusia tarjoomia kokonaan uudenlaiset toimintatavat ja palvelut mahdollistavat. Visio ja rohkeus voivat olla vaikeita .

Suurin hyöty näistä investoinneista ulosmitataan pitkäjänteisellä kehitystyöllä, kun uusien palveluiden muotoilu ja julkaisu, tehokkuus ja monet muut KPIt paranevat radikaalisti niillä yrityksillä, jotka ovat ymmärtäneet digitaalisen loikan hyödyt.

Konkreettinen aloitus monelle toimijalle olisi käytännössä kartoittaa liiketoiminnan nykytila suhteessa digitaalisiin mahdollisuuksiin, läpivalaista nykyiset järjestelmät ja lähteä business+teknologia-kombolla rakentamaan systemaattista liiketoiminnan roadmapia. Roadmapissa pitää samaa aikaa sekä uudistaa nykyinen arkkitehtuuri että muotoilla ja tuoda asiakkaiden sekä sisäisten käyttäjien saataville uusia lisäarvopalveluita.

Digitaalisen kaupankäynnin mahdollisuudet eivät ole vain Amazonin tai muiden globaalien jättiläisten ulottuvilla vaan rohkeiden investointien kautta käytännössä kaikkien yritysten saavutettavissa. Juna ei vielä mennyt, mutta nyt alkaa olla viimeinen hetki aktivoitua.