Hyvä Web Design heijastaa liiketoiminnan tavoitteita

Digitaalisen palvelun design voidaan jakaa eri osa-alueisiin, kuten visuaalinen suunnittelu, UI- ja UX-suunnittelu sekä palvelumuotoilu. Menetelmät vaihtelevat painotuksen mukaan, mutta niiden yhteisenä tavoitteena on oppia ymmärtämään kohderyhmää ja luoda heille sellainen palvelu, jota on mielekästä käyttää. Tämän kautta taas yritys pystyy lisäämään myyntiään ja kasvattamaan liikevaihtoaan.

Kivijalkamyymälän esillepano ohjaa asiakasta tiettyihin ostopäätöksiin, mutta keskinkertaistakin sijoittelua tai tuotevalikoimaa voidaan paikata myyjän läsnäololla. Verkkokaupassa designin tulee kuitenkin korvata perinteinen myyjä ja tehdä ostosten teosta intuitiivista sekä nopeaa. Mikäli verkkokauppa ei vastaa haluttua mielikuvaa, se ei herätä luottamusta tai oikeat tuotteet eivät löydy helposti, asiakas vaihtaa sekunneissa kilpailijalle. Myös lisämyynti on paljolti kiinni siitä, miten käyttöliittymä on suunniteltu ja mitä yhteensopivia tarvikkeita tuotesivuilla esimerkiksi esitellään. Kassalla on mahdollista antaa yhtä lailla tuotesuosituksia tai kertoa meneillään olevasta tarjouskampanjasta kuin kivijalkamyymälässäkin.

Käytettävyyden suunnittelussa tarvitaan monipuolista osaamista esimerkiksi psykologiasta, markkinoinnista, strategisesta suunnittelusta, myynnistä sekä tuotemuotoilusta. Suunniteltavia asioita peilataan asiakkaan budjettiin ja liiketoiminnallisiin tavoitteihin, sillä nykymenetelmillä pystytään tarjoamaan yhä kohdennetumpia ostopolkuja useille eri kohderyhmille. Lamialla design-projektin vetovastuu on suoraan designerilla, minkä vuoksi designerilta vaaditaan myös asiakaspalvelukykyä sekä projektinhallinnallista taitoa.

"Lamialla design-projektin vetovastuu on designerilla. Kontrasti on tosi iso esimerkiksi verrattuna aiempiin kokemuksiini, joissa useimmiten projektipäällikkö toimi asiakkaan ja designerin välissä. Joskus en ollut edes sähköpostitse yhteydessä asiakkaaseen: tällaisissa tilanteissa kasvaa riski siitä, ettei asiakkaan tarpeita huomioida riittävästi suunnittelutyössä. Jotta parhaimpiin tuloksiin voidaan päästä, tulee designerilla olla vankka tietämys asiakasyrityksen toiminnasta, tarpeista ja myynnillisistä tavoitteista", UI/UX designer Mikaela Heinolainen painottaa.

Design mielletään helposti kapea-alaiseksi suunnittelutyöksi: piirretään leiskat ja annetaan ohjelmistokehityksen puolen hoitaa loput. Kyseessä on kuitenkin jatkuva prosessi, sillä palvelun julkaisun jälkeen sitä aletaan analysoida datan perusteella. Tiedonlähteenä toimivat esimerkiksi Google Analytics, heat mapit, asiakaspalaute sekä käyttäjätestaussessiot. Niiden avulla löydetään käyttöliittymän ongelmakohdat, joita voidaan kehittää paremmiksi. Ensimmäisen version suunnittelussa tehdään aina jonkin verran oletuksia, jotka sitten edellä mainituilla menetelmillä voidaan todeta oikeiksi tai vääriksi. Kokenut designer osaa toki myös aiempien kokemuksiensa perusteella välttää monet yleisimmistä sudenkuopista.

Jotta käyttöliittymän suunnittelu on tehokasta, tulee designerin olla hyvin perillä ohjelmistokehityksen asettamista rajoitteista. Esimerkiksi Magento asettaa designille tiettyjä rajoitteita ja onkin resurssien hukkaa suunnitella elementti tai toiminto, joka vaatii suhteettoman paljon ohjelmistokehitystä. Järkevässä suunnittelussa arvioidaan jatkuvasti muutosten hyötyarvoa: parantavatko seikat käytettävyyttä ja olisiko olemassa esimerkiksi jokin ohjelmistokehityksen kannalta kevyempi tapa toteuttaa sama toiminto?

Kun koko projektinhallinta designista ohjelmistokehitykseen sekä jatkokehitykseen kuten konversio-optimointiin ja markkinointiin löytyy samasta talosta, pystytään kaikissa toiminnossa saumattomaan yhteistyöhön ja hukkatunneilta säästytään. Palvelujen hajauttaminen liian monelle toimijalle johtaa helposti siiloajatteluun, jossa kokonaiskuva hämärtyy ja päällekkäisiä toimenpiteitä tehdään usealla taholla.