Johtaminen murroksessa
Digitalisaatiossa haastavinta ei ole palveluiden tekninen toteuttaminen, vaan sellaisen asiakaskokemuksen luominen, joka luo loppukäyttäjälle lisäarvoa ja sitä kautta yritykselle liikevaihdon kasvua ja toiminnan tehostumista. Digitaalinen kaupankäynti hälventää raja-aitoja eri osastojen välillä ja menestyksekkäin organisaatio onkin se, joka puhaltaa parhaiten yhteen hiileen. Monesti organisaatioiden tieto on siiloutunutta, mutta moderneilla työkaluilla datan liikkuvuutta, uudelleenkäytettävyyttä ja läpinäkyvyyttä voidaan lisätä. Samuli Hokkanen kiteyttää asian hyvin ite wikin haastattelussa:
"Kasvun luominen vaatii pitkäjänteistä työskentelyä ja syvällistä osaamista useilla eri osa-alueilla. Hyvällä uralla ollaan, kun prosessit, järjestelmät, sisällöt ja tekeminen integroituvat yli funktiorajojen. Yritys on oikealla tiellä, kun ketään ei enää kiinnosta onko projekti markkinoinnin, myynnin vai IT:n omistuksessa."
Datan kerääminen, tulosten asettaminen ja tavoitteisiin johtaminen vaatii monialaista näkemystä, uudenlaisia toimintatapoja sekä jatkuvaa kyseenalaistamista. Johtamiseen tulee panostaa, jotta toiminnot eivät jää irrallisiksi, vaan kaikkien työntekijoiden yhteisenä tavoitteena on kasvattaa yrityksen liikevaihtoa. Resurssien takia kaivataan myös ulkopuolista apua ja kuten Hokkanenkin toteaa, niin usein yritysten ei kannata tehdä kaikkea itse:
"Potentiaalisia palveluntarjoajia valittaessa haluaisin kannustaa yritysjohtoa keskittymään ennen kaikkea kumppanin valitsemiseen teknologian sijaan. Teknologiat vaihtuvat niin nopealla syklillä, että kumppanin kyky vastata muutokseen on huomattavasti oleellisempi tekijä."
Digitaalinen lisäarvo edellä
Lamia on kotimainen liiketoiminnan digitalisointiin keskittynyt yritys, joka auttaa asiakasyrityksiään luomaan digitaalisesta liiketoiminnasta lisäarvoa. Lähtökohtana toiminnalle on datajohtaminen: suunnitellaan ja toteutetaan vain sellaisia palveluita, jotka ovat relevantteja ja kasvattavat näin yrityksen liikevaihtoa. Yrityksen toinen perustajista, Lauri Järvenpää, ei usko arvailuun kehitystyössä:
