Design-termistö tutuksi: Näin UI-, UX- ja visuaalinen suunnittelu eroavat toisistaan

Design-palvelut Lamia

Digitaalisen palvelun suunnittelu lähtee kohderyhmän eli käyttäjän tunnistamisesta. Jotta voidaan taata maksimaalinen asiakastyytyväisyys ja saavuttaa kävijämäärätavoitteet pitkässä aikajuoksussa, on käyttäjien tarpeet laitettava etusijalle. Uutta digitaalista palvelua ideoidessa onkin hyvä alkuun kysyä itseltään: Minkä ongelman palvelu ratkaisee, mitä lisäarvoa se tuo käyttäjälleen ja kuinka voidaan varmistaa sen helppokäyttöisyys?

Kun puhutaan digitaalisten palveluiden suunnittelusta, puhutaan usein UI-suunnittelusta (user interface design) ja UX -suunnittelusta (user experience design). Koska UX- ja UI-suunnittelu pureutuvat pintaa syvemmälle käytettävyyteen ja käyttökokemukseen, täytyy yhtälöön lisätä vielä kolmas osa-alue – visuaalinen suunnittelu. Jokaisella näistä on olennainen rooli digitaalisen palvelun muotoiluprosessissa. 

Rakkaalla lapsella liian monta nimeä?

UX-, UI- ja visuaalinen suunnittelu ovat monilta osin päällekkäisiä. UX-suunnittelu on näistä selvästi laajin, ikään kuin sateenvarjotermi alla oleville osa-alueille. Sateenvarjon alle voimme sijoittaa UI-suunnittelun, jonka alle taas visuaalisen suunnittelun. Tässä artikkelissa esitelty jaottelu perustuu Lamian vuosien saatossa syntyneeseen toimintamalliin. Tuntuu kuitenkin että näkemyksiä kyseisistä termeistä on lähes yhtä monta kuin on keskustelijaakin.

Teoriasta käytäntöön: näin eroavat UI-, UX- ja visuaalisen suunnittelu toisistaan

Jotta voimme käsitellä aihetta hieman konkreettisemmin, otetaan esimerkiksi juoksukenkiä myyvän verkkokaupan suunnitteluprosessi. Verkkokaupan tavoitteena on siis myydä mahdollisimman paljon kenkiä ja kasvattaa näin liikevaihtoaan. Suunnittelussa on huomioitava esimerkiksi seuraavat seikat:

Mitä tietoja asiakkaat tarvitsevat ostopäätöksensä tueksi? Mitä maksu- ja toimitustapoja he suosivat? Mikä on kohderyhmän sukupuoli- ja ikäjakauma? Millaisilla kriteereillä kenkiä etsitään eli mitä ominaisuuksia asiakkaat lenkkareissaan arvostavat? Mitä laitteilla asiakkaat ovat tottuneet tekemään ostoksia? 

UX-suunnittelussa keskitytään kokonaisvaltaiseen asiakaskokemukseen eli kaikkeen edellä mainittuun. UX- suunnittelija on kiinnostunut siitä, mitä asiakas kokee ja tuntee ollessaan vuorovaikutuksessa digitaalisen palvelun kanssa. Asiakaskokemus ulottuu paljon visuaalisuutta syvemmälle: se lähtee informaation suunnittelusta jatkuen aina käyttökokemuksen ja vuorovaikutuksen suunnitteluun. UX-suunnittelijan tehtävänä on varmistaa asiakkaalle merkityksellinen ja onnistunut kokemus digitaalisen palvelun käytössä. 

Verkkokaupassa on keskeistä, että asiakkaan ostopolku kauppaan laskeutumisesta ja sopivan lenkkarin löytämisestä aina maksutapahtumaan asti on yksinkertainen ja sujuva. UI-suunnittelussa käsitelläänkin kaikkia toimintoja, joiden kanssa asiakas on vuorovaikutuksessa käyttäessään verkkokauppaa. UX-suunnittelussa todettu tarve muuttuu UI-suunnittelijan käsissä konkreettiseksi: käyttöliittymäksi. UI-suunnittelijan tehtävä on siis tehdä tietyn tehtävän suorittaminen asiakkaalle mahdollisimman yksinkertaiseksi ja sujuvaksi.  Lenkkarikaupan ulkoasulla on tärkeää viestiä, onko kyseessä laatutuotteita myyvä liike vai kenties edullinen tavaratalo. Kuvilla pyritään puhuttelemaan haluttua kohderyhmää luomalla samaistuttavia mielikuvia. Ulkoasun tulee myös vastata sen hetken trendeihin ja tietenkin edustaa lenkkarikaupan omaa brändiä. Visuaalinen suunnittelu painottuu juuri näihin asioihin, välineinä värit, kuvat ja fontit. Visuaalisen suunnittelijan tehtävä on luoda esteettisiä digitaalisia palveluita ja kommunikoida kuvien, tekstien ja värien avulla.

 

Design-termistö tutuksi

UI- ja UX-suunnittelu osana suunnitteluprosessia

Toinen tapa hahmottaa UI- ja UX-suunnittelun eroja on tarkastella design-prosessia. UX-suunnittelu pitää sisällään käyttäjätutkimusta, testausta ja kokeilua pidemmällä aikavälillä. Se vaatii osaamista designin ulkopuolelta – psykologiaa, markkinointia, strategista suunnittelua sekä tuotemuotoilua. UX-päätösten tekoa ei voida (tai ei ainakaan pitäisi) tehdä pelkkien arvailujen varassa. Käyttökokemusta tulisi jatkuvasti mitata, testata ja kehittää datan sekä käyttäjiltä kerätyn palautteen pohjalta. UI-suunnittelussa sen sijaan hyödynnetään UX-suunnittelussa tehtyjä havaintoja ja muotoillaan siellä ideoidut ratkaisut helppokäyttöiseen muotoon, digitaalisen palvelun käyttöliittymäksi. UI-suunnittelijan työ loppuu usein siinä vaiheessa, kun palvelu julkaistaan (Kuva. Vaiheet 3-4). Sen sijaan UX-suunnittelijalle julkaisu on vain yksi välietappi prosessissa. Miksi panostaa suunnitteluun? Vaikeaselkoinen digitaalinen palvelu joutuu useimmiten käyttäjien hyljeksimäksi. Toisin sanoen jos suunnitteluun ei panosteta riittävästi, tulee palvelusta yritykselle usein huono investointi, jolla ei saavuteta liiketoiminnallisia tavoitteita.

”Hyvä design” on paljon muutakin kuin esteettisiä valintoja: sillä tarkoitetaan niiden asioiden helpommaksi tekemistä, joita sekä käyttäjät haluavat tehdä että palvelun tarjoaja haluaa käyttäjän tekevän. Tavallisesti jälkimmäinen, eli palvelun tarjoajan motiivit, on helppo tunnistaa. Suurin työ tehdäänkin asiakkaan tarpeiden kartoittamisessa ja niiden analysoinnissa. UX- ja UI-suunnitteluun panostaminen vastaa juuri tähän dilemmaan.